Historia ja legenda

 

Legenda

Kalevipoeg muotoilee Haanjan maastoa.

 

Kalevipoeg – en tiedä, mistä hän silloin tuli, luultavasti taas Pihkovasta, mutta silloin ei ollut lautoja mukana – oli väsynyt ja halusi heittää pitkälleen, entä päänalainen oli vähän matalaksi jäänyt. Oli käsin temmannut kahdelta puolelta ja siitä syntyikin Munamäki. Ja että paarmat ja kärpäset kaikki häiritsivät, hän kieriskeli yhdelle sekä toiselle puolelle ja siitä syntyi Vasknan järvi. Sitten hän oli noussut, ja ensimmäisestä askeleesta syntyi Tuuljärv. No ja toinen oli siis Tuhkrijärv.

 

(Viron Kirjallisuusmuseo, Viron Kansanrunouden Arkisto ”Rõuge kihelkond. Paigad ja pärimused.” Tartto, 2001)

 

Historia

 

Jo aikoinaan on yritetty pystyttää Munamäen huipulle rakennusta, josta voisi laajentaa näköpiiriä ympäristölle. Vuoden 1812 sodan aikana sotilaat lienet venäjän upseerin johdatuksella rakentaneet Munamäelle ensimmäisen tornin. ”Se ollut niin korkea, että se rupesi eksyttämään merilaivoja ja sen takia hajotettiin”, kansansuu kertoo.

 

Fr. R. Kreutzwald viittaa kirjeenvaihdossa triangulaatiotornille, jonka F. G. Struwe vuonna 1816 pystytti Liivinmaan mittaamiseksi.

 

Haanjan vanhempi sukupolvi muistaa paikallisen kartanon kapakoitsijan Tuulin rakennettua 8 metrin korkuista näkötornia, jonka kapakanisäntä pystytti omia etuja ajatellen vuonna 1870. Kansa rupesi käymään Munamäellä ja oluen-viinan myynti kukoisti. Torni, johon mahtui kerrallaan neljä-viisi henkilöä, jäi ajan kuluttua pieneksi sekä puutkin piilottivat näköalaa. Haanjan toimeliaimmat päät Juhan Kolgan vetämisellä rupesivat rakentamaan korkeampaa tornia. Sitä Haanjan miehien yritystä tukesi senaikainen Haanjan kartanon vuokralainen Jaan Sprenk. Tornin korkeudeksi tuli 12 metriä.

 

Vasta vuonna 1925 aloitettiin uuden tornin rakentamista Võrun maakunnanhallituksen ja Metsien Päähallituksen avulla. Torni tuli 17 metrin korkuinen. Työ kesti 3 kuukautta. Huomiota kiinnitettiin myös kunnostamiseen: tehtiin ensimmäiset jalkatiet, puhdistettiin metsä, paikoitettiin penkit näkötornin eteen.

 

Näkötorni avattiin juhlallisesti 19. heinäkuuta 1925. Kohta selviytyi, että puusta näkötorni on vanhentunut sekä taas liian matala.

 

Uusi, viides näkötorni päätettiin rakentaa teräsbetonista. Töitä ohjasi senaikainen Võrun maakunnanhallituksen insinööri Mägi. Uusi näkötorni rakennettiin 25,7 metrin korkuinen ja annettiin käyttöön vuonna 1939. Tornin pystyttämiseen kulutettiin 36 000 rakennustiilikiveä, 120 m³ peltokiviä, 265 m³ soraa, 75 m³ sepeliä, jota valmistettiin paikan päällä, 80 tonni sementtiä ja 110 m³ vettä, jotka oli tarvis myös vetää mäkeen.

 

Puumateriaali telineiden ja muottien tekemiseksi saatiin Munamäeltä ja Vällamäeltä, laudat sahattiin Võrun ja Sännan sahaamoissa.

 

Perusrakennustyöt lopetettiin vuoden 1939 kesäkuussa. Tornin juhlallisia avajaisia ei järjestetty jännittävän tilanteen takia Euroopassa ja Virossa.

 

Sodan aikana torni ei kärsinyt merkittävästi, peruskorjaus tehtiin vuonna 1955. Vuonna 1960 Fr. R. Kreutzwaldin Muistomuseo, jonka alaisuuteen näkötorni kuului, aloitti tornin modernisoimista ja ympäristön kunnostamista.

 

Vuonna 1969 Kreutzwaldin Muistomuseo rakensi tornille lisäksi yhden kerroksen ja muutti ylimmäisten kerroksien rappujen rakennelmaa. Lisärakennuksen suunnittelivat Toomas Rein ja Veljo Kaasik. Torni tuli 29,1 metrin korkuinen. Tähän asti tornin huipusta 346,7 metrin korkeudelta voi nähdä Vironmaata 50 km etäisyydelle.

 

Uudistushankkeen aloitti Haanjan kunta. Vuonna 1998 haettiin rahaa suunnittelutöiksi. Uudistussuunnitelman laati vuosina 1999–2000 arkkitehti Toomas Rein. Vuonna 2002 suunniteltiin ja seuravana vuonna rakennettiin Suuren Munamäen näkötornin vesiputkisto. Vuoden 2004 elokuusta vuoden 2005 heinäkuun asti Suurella Munamäellä toteutettiin suuremmat rakennus- ja uudistustyöt, jonka kuluessa uudistettiin näkötorni, torniin rakennettiin hissi, lasikahvila, rakennettiin uudelleen palvelu- ja jalkatie, rakennettiin tornin ja jalkatien ulkovalaistus. Töiden kokonaiskustannukset olivat noin 10 miljoonaa Viron kruunua. Rahaa saatiin EU:n Phare-ohjelmasta, Viron Yrittäjyyden Kehittämisen Rahastosta, Viron Tasavallalta, Ympäristöinvestointien Keskuksesta, lahjoittajilta sekä kunnalta.

 

24. heinäkuuta 2005 tapahtuivat Suuren Munamäen uudistetun näkötornin juhlalliset avajaiset.

 

Kauemmin töissä olleet tornivahdit:
Eduard Tagamets – 23 vuotta
Heinard Kalk – 21 vuotta
Heli Trolla – 15 vuotta
Sirje Orav (Lehtsalu) – 13 vuotta